2,95 m, Suomen kolmanneksi kapein katu. Ilonan miehistö jakautui siten, että försti lähti tutustumaan Lebellien kauuppiastaloon vuodelta 1761 ja kippari merimuseoon.
Lebellien esi-isä oli puolalainen aatelismies, joka oli jäänyt sotavangiksi Suomeen, nai paikallisen naisen ja sitä perua on museo. Museo on förstin mukaan hieno.
Kippari yritti siis merimuseoon, mutta se oli kiinni. Veneen polttoaine, kaasu- ja vesihuollon jälkeen kävimme illallisella Hotelli Kristiinassa, jonka pitäjät ovat todella mukavia ihmisiä.
Tuuliennuste lupaa jälleen vastaisia tuulia. Päivä on ollut aurinkoinen ja lämmin.
17.6 maanantai Paavo
Tuo juttu vois olla vaikka ulukomailta! Kyllä Suomessa on hienoja paikkoja!
VastaaPoistaMekin käytiin eilen vaikuttavassa paikassa; Rovaniemeltä pohjoiseen, Norvajärvellä, on Suomessa kaatuneiden saksalaisten hautausmaa. Arvatkaapas muuten (ellei tieto riitä), kuinka paljon saksalaisia kaatui toisessa maailmansodassa Suomessa ja luovutetuilla alueilla? Kuinka paljon Oulusta pohjoiseen? Nämä vainajat oli nimittäin siirretty tähän yhteen paikkaan. Vastaus löyty lopusta!
Hautausmaa oli ihan syrjässä, metsän keskellä. Olin odottanut normaalia hautausmaata, mutta se olikin tavallaan mausoleumi; hienoista kiviharkoista rakennettu iso, tummanpuhuva rakennus. Pilarikäytävä, ovi avoimena odottamassa... Ei ristin sielua mailla halmeilla! Elävää ainakaan! Menimme sisään. Iso patsasmuistomerkki; isä pitelee sylissään kaatunutta poikaansa. Näin minä sen tulkitsin. Seppeleitä nauhoineen useita. Toiseen huoneeseen; 8 suurta kivipaasia, joiden alle arkut oli laskettu. Eläviä kukkia ja kukkalaitteita paljon (n.30). Yhden kukkalaitteen edessä vanha hääkuva.
Aluksi mua meinas pelottaa, mutta pelko hälveni. Kaatuneiden nimet oli seinillä. Syntymävuosina 1919, 1921, 1927 jne., jne. Isää paljon mietin...
Se oli vaikuttava paikka todella!
15 000 saksalaista kaatui Suomessa. Heistä Pohjois-Suomessa 2 530, jotka siis nyt lepäävät Norvajärvellä.
R T Marja-Liisa