Isokari - Rauma (Poroholma)

Tämä on raskas operaatio tehdä tätä blogia. Vehje on tosi hidas ja arvaamaton.

Isokari on tosi hieno saari. Aallonmurtajan alussa on varoitus: "Stop. Täällä pesii 450 riskilää. Anna niille pesimisrauha." Riskilät uivat ja peuhasivat vedessä, laiturilla ja välillä katosivat aallonmurtajan kivien onkaloihin. Satamassa oli 3 venettä. Aamulla mekin herättiin harvinaisen aikaisin. Yksi vene lähti jo klo 7 Selkämeren yli Ruotsin puolelle. Tarkistettiin säätiedotuksia, ei pitäisi sataa. Lähdettiin yhdeksän maissa lämpimästi varustautuneina purjeilla kohti Uuttakaupunkia ja hyvin veti.
Sitten käännettiin kohti pohjoista ja sieltä se tuuli tulikin sitten koko ajan. Otettiin keulapurje alas ja ajettiin moottorin ja ison avulla. Puolelta päivin rupesi satamaan. Satoi ja tuuli. Mietittiin, mennäänkö Raumalle. Försti kävi vähän aikaa nukahtamassa kajuutassa. Hiihtohanskat olivat aivan likomärät, mutta uusi purjehdushaalari toimi. Försti vaihtoi avantouintihanskat, jonka tapaiset kipparillakin oli. Käännyttiin Rihtniemen väylälle, jonka ristiaallokosta Laitilan mies oli meitä varoittanut. No, ei se tuuli ollut niin kova, mutta sade ja näkyvyys. Försti sanoi vähän ennen Raumaa, että tuossahan on kaupunki. Raumalla on monta satamaa, joista kuvittelimme valitsevamme keskustassa olevan. Ei se ollutkaan keskustassa eikä siellä ollut vieraspaikkoja, mutta onneksi oli dieseliä. Jatkettiin sitten sateessa pitkähkö matka Poroholmaan. Jee, vihdoinkin rantauduttiin klo 18 paikkeilla, uupuneita, mutta mikäs siinä. Försti muistutti matkan aikana mieleensä, että hänkin halusi ja unelmoi tästä matkasta.
10.6.2013 maanantaina Helena