Eilinen tapaaminen Pekan kanssa oli aivan ihana. Försti ajatteli omaa filosofiaansa, että elämä on virtaa. Ihmisen elämän virta kulkee omaa uomaansa, kohtaa toisen ihmisen virrassa. Virrat saattavat kulkea kauas toisistaan ja taas kohdata. Näin tapahtui eilen, läheltä piti... Lapsuuden muistot valtasivat. Vanha talo ja Pekan talo. Pekan kanssa kierrettiin pihaa, katseltiin kukkivat kukat, jotka loistivat joka puolella, syötiin mansikoita mansikkapenkistä. Ja sen jälkeen ihana illallinen. Kiitos Pekka.
Kaupassa förstllä oli aikaisemmin mielenkiintoinen tapaaminen kahden vanhan miehen kanssa. Försti odotteli penkillä miesväkeä kaupasta ja rupesi porisemaan kahden vanhan miehen kanssa ja kertoi Torniossa asuneesta tädistään, jonka talossa kummitteli. Miehet kysyivät, että oliko se se ja se talo, se on ainut, jossa Torniossa on kummitellut. Försti varmisti Pekalta, että se se on. Nimeä ei enää muista.
Torniosta lähdettiin sitten klo 12, kotia kohti. Koko haminan väki nousi vilkuttamaan meille. Monet asiat uusia, uusi maa, ruotsalainen merikortti, kieli, länsi on on päämenosuuntaan oikealla, itä vasemmalla, aurinko edessä, lippua ei lasketa yöksi. Outoa. Tuuli lounaasta, koveni koko ajan ja tumma aallokko terävää. Väylä mutkitteli etelään, lounaaseen, länteen, luoteeseen. Välillä mentiin keulapurjeella lujaa ja moottorilla hitaasti. Moottori veti hitaasti siinä aallokossa vasten tuulta. Kippari päätti, että ei mennäkään sinne saareen, mihin alkuperäinen suunnitelma. Rantauduttiin kl 18. Jouduttiin kiinnittymään toisen veneen kylkeen. Juuri ennen meitä meripelastusvene hinasi laituriin moottoriveneen. Myöhemmin pääsimme laituriin kiinni, ankkurikiinnityksellä. Pilvet tummuivat ja nyt sataa.7.7.2013 sunnuntaina Helena
Kyyneleet virtaavat, kun lokikirjaa luen.Ensinnäkin, koska Ilona oli eka vierasvene Tornion satamassa ja sitten se, kun serkkupojan vieraana saitte olla ja sitten vielä ne sataman vilkuttajat... ja nyt kohti kotia olette matkalla! Mahtavaa!
VastaaPoistaTerveiset Ranualta Simojoen varrella olevalta metsästysseuran majalta. Yritettiin kalastella; ei saalista. Simojoessa on laskuri; tähän mennessä noussut yli 1800 lohta ja Tornionjoessa sama määrä nousee vuorokaudessa! HUH! Nuotiolla istuskellessamme yhtäkkiä kuului valtava loiskaus. Ääni oli niin iso, että vaistomaisesti käännyimme katsomaan ja jäljet vedessä oli vielä nähtävissä. Työkaverini Tuula ymmärsi ja huusi:"LOHI!" Tuula lähti juoksemaan sisälle kertomaan isälle. Minä juoksin hakemaan virveliä. Janan virveli Tuulan isälle. Totesi siiman olevan onkisiiman, mutta heitteli hetken ja lähti sitten hakemaan omaa lohivirveliä. Eipä silti napannut.
R T Marja-Liisa ja Jana
Tervehdys sanakariseilaajat!
VastaaPoistaOnnittelut ulkomaille siirtymisestä ja alaspäin tulosta!
Hyvin maallisissa hommissa tulitte taas mieleeni, kitkin (yritin) perenna- ja yrttipenkkejäni, joissa vuohenputket ovat ottaneet vallan ja ovat minua vahvempia, notkeampia, sitkeämpiä jne. Ajattelin siis puutarhaanne, johon olen viehättynyt, sen tiettyyn villiyteen, ei viivottimella vedettyyn. Tiedän, että siinä on sangen paljon hommaa, niinkuin olemme förstin kanssa jutelleet! Mietin ennenkaikkea sitä, voiko puutarha olla koskaan valmis....sain voimia keskusteluistamme, Helena!
Luin jutun Alankojen (puutarhagurun) puutarhasta, joka oli aivan huikea, samalla villi ja hoidettu ja puutarha oli jossain Pitäjänmäessä, ettei vaan teidän alueellanne?
Siis lämpimin ajatuksin tervehtivät teitä edelleen järvikaloja ja siiklejä nauttivat Jatta ja Jussi