Patholmsviken - Valassaaret (SUOMI!!!)

Vantit vinkui koko päivän ja kovasti. Silloinhan ei voi muuta kuin lukea,nukkua ja hoitaa itseään. Kippari lähti pyörällä parturiin. Försti suihkun jälkeen voiteli kroppansa Inarilta saamallaan kokovartalovoiteella,  jalkansa avantouintisiskoiltaan Jatalta ja Marilta saamallaan jalkavoiteella, nukkui ja luki. Kenttä on hyvä ja katsottiin säätiedotuksia moneen kertaan ja keskusteltiin naapuriveneilijöiden kanssa, milloin uskaltaisi lähteä. Tuuli tuli pohjoisesta ja kovaa, mutta moinasi sitten.  Syötiin. Lähdettiin klo 17.  Nostettiin reivattu iso jo satama-altaassa. Kipparilla myös turvavaljaat förstin vaatimuksesta ja La Marian förstin kannustamana. Försti oli myöskin edellisenä päivänä käynyt kipparin kanssa läpi, mitä tehdä hätätilanteessa ja naapuriveneeltä saanut Ruotsinpuolen hätänumerot.

Ihmeellistä. Tuuli kääntyi heti itään, heikkona, sitten etelään, tuuli moinasi lähes kokonaan. Genua pois ja moottori päälle. Kun päästiin mantereen ja saarten suojasta, maininki komea, mutta tällä kertaa sivusta. Tosi mustat pilvet milloin missäkin puolella, moni rintama osui kohdalle, mutta eihän tässä sokerista olla. Tuulta ei tullut. 

Oi Suomi katso sinun päiväs koittaa, yön usva karkoitettu on jo pois. Lähestyttiin laituria, ketään ei ollut laiturissa. Jäätiin kiinni kivikkoon, syvyyksiä ei ollut tiedossa., päästiin onneksi irti, vaikka peräsin oli jo kivissä kiinni, maininki ei enää tullut satamaan. Rantauduttiin klo 23. Käytiin painimassa. Pieni moottorivene tuli laituriin. Mentiin rantaan juomaan Pekalta ja Päiviltä saatu kuohuviini. naapuriveneen Timo Raippaluodosta tuli istumaan meidän kanssa. Aivan ihana nuori mies. Tuntee nämä vedet ja saaret hyvin ja tarjoutui heti oppaaksi tälle saarelle. Pian nähtiin, että purjevene lähestyy lännestä. Tuuli oli noussut jo kovaksi yhtäkkiä. Mentiin kaikki laiturille. Timo ja kippari siirsivät Timon venettä rantaan päin, jotta tuleva vene mahtuisi. Vene ajoi samaan kivikkoon, vaikka yritettiin huitoa. Pääsivät pois ja rantautuivat meidän kaikkien avustuksella. Meidän naapurivene Uumajasta! Tuuli kerkesi nousta heille ja kovaksi. 

Timo kutsui meidät salapaikkaan, joita hän tietää tässä lähisaaristossa 11 kappaletta. Menimme käymään. Ihastuttava mökki, takassa tuli, oikein viihtyisä.  Siellä oli kerrossängyt ja patjoja. Försti olisi halunnut jäädä sinne nukkumaan, mutta kippari ei antanut. Häkävaara kuulemma. Ilonassa tulee olemaan hyvin keikuttava ja uliseva yö.

Ihanaa olla täällä. Teimme päätöksen, että nyt jätämme Höga Kustenin ja Selkämeren länsipuolen väliin. Kelit. Koti-ikävä.

19.7. 2013 perjantai Helena