Aamulla lähdettiin pyörillä Raippaluodon keskustaan bussipysäkille. Ilonan sprayhood laskettiin alas, vaikka taivas oli aivan pilvessä eikä tiedä, rupeaako satamaan. Tuuli tulee pohjoisesta aivan veneen takaa ja sprayhood on vähän kuin pieni purje. Bussi tuli ajallaan ja oltiin ainoat matkustajat. Raippaluodon sillan alussa oli tuulimittari, joka näytti 16 m/s. Yhdellä pysäkillä nousi matkustaja ja samantien soi kuljettajan puhelin. Hän tuntui väittävän, että ei hän ollut etuajassa. Hän teki kohta täyskäännöksen, ajettiin Raippaluodon sillan yli takaisin ja meidän satamaan! Me ei tiedetty, että bussi olisi tullut sitä kautta. Satamassa kahden veneen pariskunnat nousivat kyytiin. Kahvilan henkilökunta ei ollut osannut sanoa bussin tarkkaa paikkaa. Ei olisi Helsingissä bussi palannut noutamaan porukkaa 12 kilometrin päästä. Taas ajettiin Raippaluodon sillan yli ja tuulimittari näytti nyt 19 m/s. Tuntui selvästi, että bussi heilui tuulesta ylhäällä sillalla. Mittari onkin kuulemma varoitus autoilijoille.
Vaasassa oli kylmää. Oltiin päätetty mennä luontokeskukseen, mutta se aukesikin vasta klo 12. Niinpä tutkittiin karttaa ja mentiin Kuntsin modernin taiteen museoon. Siellä oli Osipowin hernekeitto ja muita teoksia. Simo Kuntsi on ollut taiteen kerääjä ja lahjoittanut 1970 yli sata teosta Vaasan kauppaoppilaitokseen. Näistä ja muista Kuntsin kokoelman töistä oli hieno näyttely, tunnettuja suomalaisia mm. Pekka Halosta, Akseli Gallen-Kallelaa, Kimmo Kaivantoa, Kain Tapperia, Alpo Jaakolaa, Leena Luostarista, Marjatta Tapiolaa, Aimo Kanervaa ja nuorempia ja pohjalaisia taiteilijoita. Förstiin teki suuren vaikutuksen dokumentti isokyröläisestä Aulis Loukosta, joka oli muuttanut sitten Vaasaan ja ruvennut satamassa maalariksi ja myöhemmin taidemaalariksi. Louko on kuollut 40-vuotiaana. Kansankuvaaja. Försti oli aivan liikuttunut. Försti oikein ylisti kipparille taiteen vaikutusta, rauhoitti förstin levotonta mieltä. Olimme hyvin innoissamme näyttelystä. Käytiin syömässä kesäravintola Strampenissa, jota meille oli kehuttu Vaasassa juhannuksen aatonaattona. Hinta- laatusuhde kuulemma kohdallaan. Näin oli. Kävelimme puiston läpi, tuuli kamala. Kippari sanoi, että saa varoa, etteivät puut kaadu päälle. Sen jälkeen ajattelimme, että ehdimme vielä toiseen taidenäyttelyyn ennen viimeisen bussin lähtöä klo16.15. Mentiin Tikanojan taidekotiin. Siellä oli Adolf Bock & meritaide. Se saikin förstin kauhun valtaan. Oli siellä tyyntä merta ja leppoisan näköisiä purjehduksia, mutta sitten tuli myrskyn ja haaksirikkojen kuvauksia. Kai väsymys ja kaksi levotonta yötä ja yhä kova tuuli teki sen, että försti kauhistui ja ajatteli, että hän ei uskalla mennä enää Ilonaan. Istuttiin sitten puistonpenkillä ja puhuttiin. Kippari kysyi, että haluaako försti jo luovuttaa. Ei halua, vaikka tietynlainen pelko näissä tuulissa on tullut. Ja taide kai sitten vaikuttaa!
Ilona odotti satamassa eikä nokka ollut ruvella. Försti vei pyykit pyykkikoneeseen ja meni nukkumaan. Nokosten jälkeen yhdessä laitettiin sitten naru koivujen väliin ja vietiin pyykit kuivumaan tuuleen ja aurinkoon. Aurinko rupesi paistamaan Raippaluotoon tullessa ja tuulikin on ruvennut moinaamaan. Peräpoijukin välillä näkyy. Nyt pyykkejä hakemaan.
23.7.2013 tiistai Helena
Kiitos försti taas sinun hienosti kirjoitetusta lokista (ja kiitos myös kipparille)!
VastaaPoistaOn upeeta, että förstillä riittää energiaa kirjoittaa lokikirjaa kaikista koettelemuksista merellä huolimatta.
Simo Kuntsin taidekokoelmassa on hienoja taiteilijoita ja teoksia.
Toivon teille hyvää paluumatkaa ja myötätuulia ja nythän niitä on.
Toivon myös,että joskus lähettäisitte tästä fantastisesta purjehduksesta joitakin muitakin kuvia kuin siitä linnusta, joka lepäsi Ilonassa (mikä muuten erittäin todennäköisesti oli pikkukäpylintu tai isokäpylintu naaras;sen tunnistaa siitä,että ylänokka kaartuu alanokan päälle vähän niinkuin papukaijoilla).Hannu
Tervehdys!
VastaaPoistaNoista tuulista: pääsääntö on, että tuuli on ilman virtausta korkeasta matalaan. Mitä suurempi on paine ero, sen voimakkaampi on tuuli. Matalapaine syntyy Suomen leveyksillä kahdella tavalla: ensinnäkin esim auringon lämmittäessa mannerta, ilma sen yläpuolella lämpiää ja alkaa kohota synnyttäen matalapaineen ja useinkin korkeapaine on joko merellä tai viileämmillä maa-alueilla. Yöksi tuuli sitten usein laantuu ja voi kääntyä rannikolla maalta merelle (jos meri lämmin ja maa-alueet jäähtyvät selkeinä öinä. Toisekseen Suomen suursäätilaan vaikuttaa ns. liikkuvat matalapaineen keskukset, joita syntyy kylmän arktisen ilmamassan ja lämpimän eteläisen ilmamassan rajapintaan. Eteläinen lämmin ilma puskee päin kylmää arktista ilmamassaa ja keveämpänä kohoaa sen päälle muodostaen siis kohoavan ilmavirtauksen ja matalapaineen. Nämä matalapaineen keskukset sytyvät useinkin tlantilla ja liikkuvat sitten kohti itää/koillista/kaakkoa aiheuttaen meille tyypilliset sääilmiöt.
Mistä puuskainen tuuli johtuu - enpäs tiedä tarkkaan.
Nyt säät näyttäisivät paranevan ja leppoinen pohjois-koillinen tuuli vallitsevan. Mukavaa jatkoa reisullenne ja hyvä, kun försti jaksaa sinnikkäästi jatkaa matkaa - tunnetusti sitkeä sissi.
Pekka Kerimäeltä
Ja tässä ilmatieteen laitoksen vastaus tuulenpuuskiin liittyen: Mistä johtuvat tuulenpuuskat?
VastaaPoistaTuulen puuskaisuus johtuu pohjimmiltaan siitä, että ilma on kaasu, ja sen liike on yleensä turbulenttista. Voimakas ilmanpaineenmuutoskin aiheuttaa turbulenttisuutta esimerkiksi kylmän rintaman ylityksessä. Puuskaisuutta aiheuttavat etenkin ilman pystysuuntaiset liikkeet. Maanpinnan aiheuttama kitka hidastaa virtausta alemmissa ilmakerroksissa, joten ylempää tulevalla ilmalla on suurempi nopeus ja se ilmenee puuskana.
Erityisen puuskaista tuuli on kylmissä ilmavirtauksissa, jolloin pystyliikkeitä syntyy herkästi. Ukkospuuskat taas syntyvät siten, että rankkasade tuo pilvestä kylmää ilmaa maanpintaan, jossa se leviää voimakkaana puuskaisena tuulena.
Välitti Pekka