perjantai 5. heinäkuuta 2013

Vatunginnokka - Puotikari (Tornion Röyttä)

Aamulla försti heräsi uneen, jossa Tähkä katsoi kohti, että eikö jo lähdetä aamukävelylle. Försti ihmetteli, missä hän oikein on ja tajusi olevansa Ilonassa. Toisella puolella laituria olevien kahden veneen miehiä tuli paikalle. Toinen hyvin puhelias nuori mies kertoi, että jos haluaa mennä Iin Haminaan, jonne on siis reitti, pitää mennä kosken läpi. Ei taitaisi Ilonan hevosvoimilla päästä. Iin Haminaa vastapäätä förstin äiti asui Veijolassa keskikoulunsa ajan. 
Försti näki yhden kalastajan kokevan verkkoja ja ja rantautuvan ja lähti kysymään kalaa. Matkan varrella kaksi nuorta kunnosti valtavaa kirjolohien kasvatusaltaan verkkoa, mies harjasi, nainen korjasi neulalla ja langalla reunoja. Försti meni halliin, jossa kalastaja oli perkaamassa Perämeren lohta. Kalastus rysillä oli kuulemma alkanut juhannusaaton aattona. Seuraavat viisi päivää oli tullut hyvin lohta, sen jälkeen ei enää niin paljon. Nyt hän perkkasi ja pesi ehkä noin kahdeksan kalaa, vaaka näytti 25 kiloa. Aivan liian suuria. Förstille hän antoi lohen mätiä ja kaksi kasvatusaltaasta karannutta pientä kirjolohta, olisivat menneet muuten lokeille. Försti aivan innoissaan puhdistamaan mätiä niin kuin muisteli ukin tekevän hauen mädille. Kirstille soitto suolauksesta ja mäti kylmäboksiin. 
Lähdettiin vasta 13.45. Tuuli lounaasta, noin 6-8 m/s.  Loistava purjedus, vaikka tuuli kääntyi enemmän länteen, Ilona nousi, keskivauhti yli 6 solmua. Oikaistiin muutamia väyliä Kemin edustalla. Ajoksen kohtaa paikalliset olivat varoitelleet, että aallokko voi olla yllättävän kova, koska vedensyvyys muuttuu niin nopeasti syvästä matalaksi. No, kierrrettiin kauempaa. Väylä kääntyi pohjoiseen täysmyötäiseen kohti Torniota. Yhdessä portissa Ruotsin raja ylittyi ja saaristolaiskonjakit ulkomailla käynnin kunniaksi. Tuuli moinasi ja laskettiin purjeetkin Ruotsin puolella. Sitten raja meni vähän matkaa täysin väylää pitkin. Ruotsin puolella kajasti aurinko, tottakai. Röytän kärki täynnä teollisuutta, mm. Outokummun terästehdas, tuuligeneraattoreita ja myös isojen laivojen satama.
Rantauduttiin 20.15 paratiisiin. Försti oli soittanut sataman yhteyshenkilölle, mikä oli myös vaatimus satamakirjassa, että onko tilaa. Kyllä, kylkikiinnitykseen, 3. laituri. Hyvin suojainen satama. Nuori äiti tuli tyttärensä Siirin kanssa kättelemään, varoittamaan koirasta ja kertomaan, että sauna on lämminnä. Kohta Robin eli Ropi tulikin tapaamaan, valtavan suuri, kuin karhu, Amerikan akita rodultaan, ystävällinen. Ilona on kesän ensimmäinen vierasvene. Satama on originellein tapaamamme. Tehtiin yhdessä lohikeittoVatunginnokan kaloista ja hyvää oli. Satama on aidattu ja lukossa. Sataman isäntä tuli tervehtimään ja antoi meille avaimet, että pääsemme huomenna  Tornion keskustaan, jonne on 15 kilometria. Odotamme Pekan tapaamista ilolla. Niin, Tornioon. Tuli Töyrä Torniosta susiturkit yllä, kelpaa Lotta Heiskarille kosijaksi kyllä. Näin förstin vaarin vanhemmista on riimitelty. Ja asuihan Torniossa Essu-täti, jonka talossa kummitteli. Se aiheutti suuren jännityksen förstissäkin, kun hän lapsena siellä vieraili. Nyt nukkumaan täystyynessä.
5.7.2013 perjantaina Helena

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti